Miten kahvi keksittiin? I Missä kahvi kasvaa? I Mitkä ovat suurimmat kahvintuottajamaat? I Millainen kahvikasvi on?  I Mikä kahvimarja on? I Mikä on helmipapu? Entä torapapu? I Voinko kasvattaa kahvia itse? I Mihin eri jauhatusasteita käytetään? I Mitä on GMO? I  Mitä eri paahtoasteet tarkoittavat? I  Mitkä mausteet sopivat kahviin? I Miten kahvi poimitaan? I Onko kahvi terveellistä? I Kuinka poistan kahvitahran? I Paljonko kupillisessa kahvia on kofeiinia? IMiten säilytän avatun kahvipaketin? I Miksi kahvi maistuu erilaiselta eri maissa? I Miten kofeiini vaikuttaa? I Mitä cupping tarkoittaa? I Vaikuttaako veden laatu kahviin?

Tarina Kaldista. Kahvi, kuten monet muutkin elämän hyvät asiat, löydettiin sattumalta. Kahvin keksimisestä on useita tarinoita. Niistä tunnetuin kertoo Etiopiassa, Caffan alueella eläneestä Kaldi-nimisestä vuohipaimenesta. Eräänä iltana hänellä oli vaikeuksia saada vuohet asettumaan yöksi. Vuohet olivat pureskelleet kahvipensaan kiiltäväpintaisia lehtiä ja punaisia marjoja. Kaldi itsekin maisteli marjoja ja kävi yhtä levottomaksi kuin paimennettavansa. Maku ei ollut kummoinen, joten hän heitti marjat nuotion leimuun. Nuotiosta lehahti ilmaan mahtava tuoksu. Miedontaakseen marjojen vahvaa makua joku keksi myöhemmin murskata ne ja sekoittaa kuumaan veteen. Näin syntyi kahvijuoma.

Kahvi kasvaa tropiikissa, kauriin ja kravun kääntöpiirien välisellä alueella, eri puolilla maapalloa. Merkittävimmät kahvintuotantoalueet ovat:

• Etelä-Amerikka
• Keski-Amerikka
• Afrikka
• Aasia
• Oseania

Kahvia tuotetaan noin 60 maassa. Tärkeimmät kahvintuottajamaat ovat:

• Brasilia
• Kolumbia
• Vietnam
• Indonesia
• Intia

Kahvikasvi kuuluu matarakasvien Rubiaceae -heimoon. Se voi kasvaa täysikasvuisena jopa 10 metriä korkeaksi ja siksi sitä kutsutaan kahvipuuksi. Kahviviljelmillä ja -tiloilla puut leikataan mataliksi sadonkorjuun helpottamiseksi. Kahvikasvin kukat ovat valkoisia ja niiden tuoksu muistuttaa jasmiinia ja appelsiinia.

Kahvimarjat ovat kirsikan kokoisia ja kypsinä tummanpunaisia tai keltaisia. Ne ovat kypsiä poimittaviksi yhdeksän kuukauden kuluttua kukinnasta. Yleensä marjat kypsyvät epätasaisesti, joten yhden puun marjat korjataan useaan kertaan. Kahvimarjassa, hedelmälihan sisällä, on vierekkäin kaksi siementä eli kahvipapua.

Kahvipensaan oksien uloimpien marjojen sisällä on vain yksi papu, jota kutsutaan helmipavuksi. Torapapu on poiminnan jälkeen virheellisesti käsitelty kahvipapu, joka maistuu erittäin epämiellyttävältä. Torapapuja sisältävät raaka-aine-erät hylätään.

Kahvipensaan voi kasvattaa laittamalla siemenpavun pehmeään, hyvin lannoitettuun kukkamultaan 1–2 cm syvyyteen, litteä puoli alaspäin. Kastele papuja alkuaikoina kaksi kertaa päivässä. Pidä ruukku lämpöisessä, vedottomassa paikassa sekä itämisen että taimikauden aikana. Itäminen kestää 6–7 viikkoa. Kahvipensas voi antaa ensimmäisen sadon kolmen vuoden ikäisenä, yleensä kuitenkin vasta nelivuotiaana. Kotioloissa kahvipensas voi kasvaa 2–4 metrin korkuiseksi ja antaa 1–2 satoa vuodessa.

Kahvia valmistettaessa on tärkeää käyttää oikeaa jauhatusta. Jauhatus valitaan valmistusmenetelmän ja käyttötarkoituksen mukaan. Pauligin kahvipakkauksiin painetut symbolit kertovat, mille valmistusmenetelmälle kahvi sopii. Jos esimerkiksi käytät erittäin hienoksi jauhettua kahvia suodatinkahvilaitteessa, kahvista tulee palaneen ja kitkerän makuista. Jos taas käytät karkeaksi jauhettua kahvia espressolaitteessa, lopputulos on kaukana aidosta espressosta.

GMO on lyhenne sanoista genetically modified organism eli geenimuunneltu organismi. Sillä tarkoitetaan kasvia, eläintä tai mikrobia, jonka ominaisuuksia on muunnettu siirtämällä siihen perintöainesta esimerkiksi toisesta lajista. Paulig ei käytä geenimuunneltua raakakahvia.

Kahvin paahtaminen on kemiallinen prosessi. Vaaleassa paahdossa kahviin muodostuu hapokkaampi maku kuin tummapaahtoisessa kahvissa. Paahtaminen vaikuttaa suuresti kahvisekoituksen makuun.

Pauligin paahtoastemittarissa on viisi paahtoastetta

Presidentti, Juhla Mokka, Paulig Mundo Brazil, Paulig Guatemala Presidentti Tumma Paahto, Paulig Colombia luomu, Paulig Kenya, Paulig Ethiopia Paulig Espressot Paulig Parisien

Kardemumma, anis, kaneli ja vanilja sopivat mainiosti kahviin. Kahvijauhe kannattaa maustaa juuri ennen kuin valmistat kahvin. Kahvin voit valmistaa normaaliin tapaan. Mausteisen juoman kruunaat kermavaahtonokareella ja ripauttamalla pinnalle hieman kahvi- tai kaakaojauhetta, strösseliä tai suklaa- tai mantelilastuja. Sokerin tai keinotekoisten makeutusaineiden sijasta voit käyttää kahvisi makeuttajana myös hunajaa, siirappia tai fariinisokeria.

Tuottajamaasta ja tuotantoalueesta riippuen kahvi poimitaan käsin tai koneellisesti. Käsinpoiminta on tyypillistä esimerkiksi Kolumbiassa, Väli-Amerikassa ja Afrikassa, joissa kahviviljelmät sijaitsevat pääosin jyrkillä vuorenrinteillä ja marjat kypsyvät epätasaisesti. Koneellinen poiminta on mahdollista esimerkiksi Brasiliassa laakeiden tasankoviljelmien ja tasaisesti kypsyvän sadon ansiosta. Tosin Brasiliassakin pääosa sadosta korjataan käsin.

Kahvia on tutkittu eri puolilla maailmaa varsin paljon. Tutkimukset ovat osoittaneet, että terveet ihmiset voivat hyvillä mielin nauttia 4–5 kupillista kahvia päivässä. Kahvinjuonnilla on monia myönteisiä vaikutuksia.

Kohtuullisen kahvinjuonnin on mm. todettu parantavan havaintokykyä ja vähentävän väsymystä. Kahvinjuonti lisää vireyttä, kun keskittymiskyky ei ole parhaimmillaan, ja se parantaa lyhytaikaista muistia. Lisäksi yhä useamman tutkimuksen mukaan kahvi vähentää riskiä sairastua aikuistyypin diabetekseen, maksasyöpään ja maksakirroosiin sekä Parkinsonin tautiin. Kofeiini saattaa paitsi helpottaa tautien oireita mutta myös suojata aivosoluja.

Kofeiinin uskotaan helpottavan myös astman oireita. Kahvi sisältää runsaasti antioksidantteja. Ne ehkäisevät tai lykkäävät ikääntymiseen liittyvien tautien puhkeamista ja saattavat siten parantaa elämänlaatua.

Paulig on mukana kahvitutkimuksia tukevassa ja seuraavassa Physiological Effects of Coffee (PEC) -työryhmässä

Poista kahvitahra tuoreeltaan kylmällä vedellä. Jos tahra ei lähde pois vedellä, käytä lisäksi entsyymipitoista valkopesuainetta ja tahrasuolaa. Jos kahvitahra on vanha, liota puhdistettavaa kohtaa astianpesuainevedessä (1/2 tl astianpesuainetta / 5 l vettä) ja pese valkopesuaineella ja tahrasuolalla. Myös kahvi-kermatahran poistat tuoreeltaan kylmällä vedellä. Pese tekstiilin mukaan entsyymipitoisella valkopesuaineella ja tahranpoistoaineella, pesulämpötila enintään 40 astetta. Liota vanha tahra astianpesuainevedessä (1/2 tl astianpesuainetta / 5 l vettä) ja pese kuten edellä.

On tärkeää säilyttää kahvi oikein, jotta se ei menetä tuoreuttaan ja makuaan.

Vinkkejä:

• Säilytä kahvi aina omassa pakkauksessaan
• Sulje pakkaus tiiviisti, jotta ilma ei pääse kosketuksiin kahvipapujen ja jauhetun kahvin kanssa
• Säilytä kahvi kuivassa paikassa
• Säilytä kahvi lämmöltä ja valolta suojattuna

Älä koskaan

• Kaada kahvia toiseen pakkaukseen tai purkkiin
• Jätä pakkausta auki

Kahviin liittyvät makumieltymykset ja juomatavat ovat kulttuurisidonnaisia. Eri maiden kuluttajilla ja paahtimoilla on oma käsityksensä, miltä kahvin tulee näyttää ja maistua. Sen mukaan määräytyvät käytettävät raakakahvit sekä paahdon tummuus. Myös veden laatu vaikuttaa kahvin makuun, sillä 98,5 prosenttia kahvikupillisesta on vettä.

Kofeiini piristää. Se johtuu kofeiinin keskushermostoa aktivoivasta vaikutuksesta. Piristävä vaikutus kestää noin 2–4 tuntia määrästä ja ihmisen aineenvaihdunnasta riippuen. Tiedetään, että esimerkiksi tupakoijilla kofeiini poistuu elimistöstä nopeammin kuin ei-tupakoivilla. Raskaana olevilla naisilla kofeiinin aineenvaihdunta hidastuu.

Cupping tarkoittaa kahvinmaistelutekniikkaa, jonka avulla kahvinäytteen laatu (maku ja tuoksu) määritellään. Kaikki maistettavat kahvinäytteet valmistetaan tietyllä tavalla. Kahvinäytettä haistetaan ja maistetaan, useimmiten muiden kahvinäytteiden rinnalla. Maahantuojat ja paahtajat käyttävät tätä tekniikkaa arvioidessaan raakakahvieriä aistinvaraisesti. Kahvin maistajat kuvailevat maistettavan kahvin eri ominaisuuksia yleensä yksityiskohtaisten arviointilomakkeiden avulla.

Pauligin kahvilaboratoriossa kahviammattilaiset arvioivat kahvinäytteitä päivittäin.

Veden laatu vaikuttaa merkittävästi kahvin makuun, sillä kahvikupillisesta 98,5 prosenttia on vettä. Käytä kahvia valmistaessasi vain sellaista vettä, joka maistuu hyvältä sellaisenaankin juotuna. Yleisesti ajatellaan, että parhaat kahvinautinnot syntyvät suodatetusta hanavedestä tai pullotetusta vedestä. Suodatetulla vedellä ei tarkoiteta tislattua vettä, josta puuttuu veden makuun ja uuttumiseen vaikuttavia kivennäisaineita. Kahvinvalmistukseen käytettävän veden tulee olla raikasta. Jos se on seissyt liian kauan (tai sitä on lämmitetty ja sitten jäähdytetty), siitä on hävinnyt ilmaa, joka on veden maun kannalta olennaista. Veden tulee olla kylmää, sillä kuumasta vedestä on hävinnyt ilmaa ja putkista on saattanut liueta siihen kivennäis- tai muita aineita.