Kahvipapujen jauhamisen ABC

Kahvimyllyn valinta ja käyttö

Kahvipapujen onnistunut jauhaminen alkaa tietenkin papumyllystä. Kirjoitin aiemmassa blogissani vinkkejä siihen, mistä erottaa laadukkaat ja ei-niin-laadukkaat kahvimyllyt. Klikkaa täältä blogiin, jos sinulla on papumyllyn hankinta edessä ja haluat hyviä vinkkejä papumyllyn valintaan.

Kahvi kannattaa jauhaa kahvipavuista vasta kun on aika valmistaa kahvi. Tällöin maksimoidaan kahvikupillisen maukas ja tuore maku! Tietenkin jos aamukiireet vaativat sen, että kahvipavut on jo edellisenä iltana mitattu myllyyn odattamaan jauhamista, on se ok jos se sopii omiin mieltymyksiin ja tapoihin. Kahvimyllyjä on monia erilaisia, joten kannattaa tsekata aina oman kahvimyllyn ohjeet, jotta sen käyttäminen on sujuvaa.

Kahvipapujen mittaaminen

Kahvin mittaamisessa pätee sääntö: 60 grammaa kahvia 1 litraa vettä kohden. Eli jos valmistan 3 muumimukillista kahvia kahvipavuista, mittaan kahvipapuja 30 grammaa ja vettä 5 dl. Kahvipapujen mittaamisessa vaaka on erinomainen väline, koska sillä varmistutaan kahvipapujen oikeasta määrästä ja täten minimoidaan myös hävikkiä. Suosittelen myös aina mittaamaan myllyyn ainoastaan sen verran kahvia kuin sitä on tarkoitus valmistaa ja juuri sillä hetkellä kun on aika keittää kahvia! Joissain kahvimyllyissä on ajastintoiminto, jolla voidaan arvioida kuinka monta sekuntia jauhamista tarvitaan, että saadaan oikea määrä kahvia. Mutta jos kahvipavut on mitattu vaakaa käyttämällä ja mittaat vain sen verran kahvia, mitä juot, niin ajastintoimintoa ei tarvita. Kunhan mylly jauhaa niin kauan, että kaikki pavut ovat jauhettu.

 

Jauhatusaste

Jauhatusaste, jota voidaan kutsua myös karkeusasteeksi, valitaan sen mukaan millä metodilla kahvi valmistetaan. Eri metodeissa vesi on kosketuksissa kahvin kanssa eri tavoin ja jauhatusastetta säätämällä kontaktiaika kahvin ja veden välillä on optimaalinen. Jos valmistat suodatinkeittimellä esimerkiksi espressojauhettua kahvia, niin vesi ei pääse kulkemaan tarpeaksi nopeasti kahvijauheen läpi ja kahvista tulee kitkerää. Pahimmassa tapauksessa vesi jää seisomaan suodatinpussin sisään tai jopa tulvii yli, koska jauhettu kahvi on liian hienojakoista kyseiselle valmistusmenetelmälle. On kahvimyllyjä, joissa on valmiiksi asetettu jauhatusasteet erilaisille kahvin valmistusmenetelmille ja on kahvimyllyjä, joissa oikeanlaisen jauhatusasteen löytäminen vaatii tietotaitoa ja testaamista. Jos vasta harkitset myllyn hankkimista, kannattaa valita kahvimylly, jossa löytyy joitain asetuksia valmiiksi asetettuna, niin jauhatusasteen löytämiseen ei mene liikaa aikaa. 

Kahvipapujen säilytys

Kahvipavut voi säilyttää kotona huoneenlämmössä tai jos haluat pidentää säilyvyysaikaa, voi papuja myös pakastaa! Avattu papupussi kannattaa kuitenkin sulkea hyvin ja laittaa se vielä ilmatiiviiseen rasiaan. Kuten jo valmiiksi jauhetun kahvin säilytyksessä, kannattaa kahvipavut säilyttää auringonvalolta suojassa ja mieluiten viileässä paikassa ennemmin kuin lämpimässä paikassa. Kahvipavut säilyvät oikein hyvin kuukaudesta pariin kuukauteen, joten niiden säilyvyysaika on paljon pidempi kuin jauhetussa kahvissa. Pakastettuna ilmatiiviissä pussissa tai rasiassa, kahvipavut säilyvät pakastimessa todella pitkään. Joten papupussien hamstraaminen tarjousten sattuessa kohdalle on täysin ok. No miksi sitten jauhettu kahvi ei säily niin hyvin ja pitkään kuin kahvipavut? Tämä johtuu siitä, että jauhetun kahvin pinta-ala, mikä on kosketuksissa ilman kanssa, on paljon suurempi kuin kahvipavussa. Tällöin happi pääsee nopeuttamaan kahvin aromien haihtumista nopeammin kuin kahvipavuissa. 

 

Toivottavasti tästä blogista oli sinulle apua kahvipapujen jauhamiseen liittyvissä kysymyksissä :)

Palaillaan!

Kahviterveisin, Pauligin Inkku