Jaa sivu:

Voimakkaan tupakkainen, roteva jälkimaku. Näin kuvailee Pauligin päämaistaja Marja Touri vietnamilaista robustaa. Monissa kulttuureissa pidetään vietnamilaisesta kahvista juuri sen vahvan tupakkaisuutensa vuoksi. Vietnamilainen kahvi jakaa taatusti mielipiteet. Vaikka Vietnam onkin perinteisesti teemaa, paikalliset nauttivat myös kahvia.  ”Vietnamissa sekoitetaan perinteisesti kahviin kondensoitua maitoa. Kahvi voi olla paksua ja erittäin makeaa”, Touri kertoo kokemuksistaan muutaman vuoden takaa.

Tällä hetkellä Vietnam on maailman toiseksi suurin kahvintuottaja Brasilian jälkeen. Tuotanto on valtaosin robusta-lajiketta, mutta Vietnamissa viljellään myös jonkin verran arabicaa. Robustan viljelyllä on Vietnamissa paljon arabican viljelyä pidemmät perinteet. ”Arabican viljely vaatii paljon robustaa enemmän työtä ja huolellisuutta. Arabica-kahvi on syystäkin paljon kalliimpaa. Se on vaikeampi saada tuottavaksi ja reagoi esimerkiksi sääolosuhteisiin robustaa herkemmin”, Touri kertoo. ”Kun verrataan arabican ja robustan makuja, erot niissä ovat todella suuret”, Touri jatkaa.

Tehotuotantoa – mutta parannettavaakin löytyy

Kahvinviljelyn alku Vietnamissa ajoittuu 1850-luvulle, kun ranskalaiset toivat ensimmäiset kahvipensaat maahan. Vietnamin sodan jälkeen 1980-luvulla maatalous avautui. Kun maailmanpankki vielä tuki Vietnamin kahvintuotantoa, viljely lähti voimakkaaseen kasvuun. Kahvintuotanto on keskittynyt maan keskiosien ylängöille Daklakin ja Lam Dongin maakuntiin. Suurin osa tuottajista on pieniä tiloja alle yhdestä hehtaarista hieman suurempiin. Vain murto-osa, viisi prosenttia, tiloista on suuria usean sadan hehtaarin tiloja. Suuret tilat ovat pääosin valtion hallinnoimia.   

Vietnam on Brasilian lisäksi ainoa kahvintuottajamaa, jossa on mahdollista käyttää keinokastelua, koska maasto on tasaista. Muissa maissa kahvi kasvaa vuoristoseudulla. Pauligin hankinnasta vastaavan András Koroknay-Pálin mukaan Vietnamissa viljelijät ovat perinteisesti kastelleet kahvipensaitaan liikaa. Tiloilla työskentelevien agronomien tutkimukset paljastivat, että 30–40 prosenttia vähemmän vettä parantaa kahvipensaiden tuottavuutta. Kastelun lisäksi myös lannoitteita saatetaan käyttää liikaa. ”Tämä ei ole hyvä asia kahvin laadun eikä viljelijän tasaisen toimeentulon kannalta. Kahvipensas on melkeinpä kuin omenapuu. Se tuottaa eri vuosina eri tavoin satoa, mutta tuotantoa pystyy tasaamaan erilaisilla keinoilla, kuten leikkaamalla ja lannoittamalla pensaita oikein”, Koroknay-Pál kertoo.

 

Back to top